Vapaapäivä

Tänään nyt sitten on se vapaapäivä. Nukuin aamulla pitkään (tai ainakin yritin). Outoa, että kouluaamuisin väsyttää ihan kauheesti ja yleensä vielä silloinkin kun pitää herätä vasta 11.00, mutta sitten kun saisi nukkua pitkään niin sitten ei nukuta. Tänäänkin oon herännyt jo 8.00 ja siitä lähtien vaan torkkunut ja kahtonut joko kello on tarpeeksi paljon, että voisi nousta. Ja sama tapahtuu yleensä kotonakin. Joskus herätään jo 9.00 ylös, kun ei saa enää unta. Mutta onneksi kotona on aina niin paljon tekemistä, että aikansa saa kulutettua.

Tänään oli taas myös tiskauksen vuoro. Yleensä tiskaan vaan kerran viikossa. Ja siihen on ihan syynsäkin. Astioita kertyy vähän, niin mitä sitä turhaan vettä päästelee yhden kupin takia. Eli säästämpä vettä edes jonkin verra. :) Suunnittelin myös imuroivani, mutta se riippuu nyt ihan siitä lähdenkö huomenna vai perjantaina kotiin. Niin ja tarkoitus oli myös lähteä lenkille, koska pihalla on aivan ihana ilma, mutta enpä ole ainakaan vielä saanut lenkkareita kiskottua jalkaan. Haluatteko tällä kertaa kuulla mun hyvän selityksen? No syy on se, että MP3 loppuu pian virta ja en voi ladata sitä, koska johto on kotona Evijärvellä. Eli kun ei oo musiikkia niin ei voi lähteä lenkille. Mua joskus oikein naurattaa nämä mun selitykset mitä keksin, ettei vaan tarvi lähteä :D

Taisin jo joskus aikaisemmin mainita, että oma kannettavani vietiin huoltoon maanantaina. No nyt se haettiin kotiin ja mitään vikaa ei löytynyt! Se oli ollut jossain rasitustesteissä ja läpässyt ne puhtaasti. Eikä se ollut kertaakaan tiltannut. Mutta miten se sitten meidän aikana tilttaa? Vissiin se sit johtuu vaan tuosta mokkulasta.

Kerroinkin tuossa viimeksi, että mulla olisi ollut mahdollisuus lähteä jo tänään kotiin. No jäinkin sitten tänne. Nyt sitten soiteltiin äitin kanssa ja puhuttiin, että jos tulisin huomenna jo kotiin. Toisaalta tekisi kyllä mieli lähteä, mutta sitten pitäisi siirtää se terkkarilla käynti. Ja en mä välttämättä saa mitään tehtyäkään, kun isi ja äiti on molemmat illassa perjantaina ja Biritta tulee vasta lauantaina kotiin. Henrystäkään ei oikein ole tietoa, että missä se menee silloin. Eli perjantai-ilta pitäs yksin olla. Tai no pitäähän mun perjantai-ilta muutenkin yksi olla, mutta jos tulisin vasta perjantaina kotiin niin oltaisiin ehkä joskus kuuden jälkeen kotona. Eli silloin ei tarvisi koko päivää yksin olla. Mutta tulisi pidempi viikonloppu jos tulisin jo torstaina kotiin. Ääh!! Kauhean vaikeaa tämä päättäminen!

Mutta nyt kulutan aikaani kahtomalla Step Up 3-elokuvan...

Tiistai

Se olisi huomenna vapaata koko päivä! Tai oikeastaan huominen on itsenäistä opiskelua, kun opettajilla on joku koulutus. Yksi ainut tehtävä pitäisi huomenna tehdä ja palauttaa, mutta en saa sitä tehtyä. Tänään jäin koulun jälkeen tekemään sitä, mutta en osannut. Sitten tajusin, että mulla on koneella sama ohjelma ja päätin sen kotona tehdä. Mutta arvakkaas miten kävi? Tällä koneella on tosiaan se ohjelma, mutta sepä ei sitä aukase. Taas niin tätä mun tuuria!

Eilen oli matikan koe, joka hieman hirvitti. Meillä on talousmatikkaa ja en oo koskaan tajunnut korkoja ja prosentteja. Jotenkin kuitenkin onnistuin lukiossa saamaan siitä kurssista ysin! Ja eillinen koe tuntui aika helpolta. Tajusin tässä, että saatan jopa saada täydet pisteet! Mutta eipäs mennä asioiden edelle, niin ei ole sitten kovin suuri pettymys jos se huonosti menee. Mutta ihanaa, kun tässä koulutusalassa on edes yksi aine, jota osaan hyvin ja se on juuri matikka. :)

Olisin periaatteessa voinut tänään lähteä jo kotiin Evijärvelle, mutta päätinkin olla kerrankin tunnollinen opiskelija ja lähteä vasta perjantaina. Huomenna ei ole koulua, torstaina vain 2 tuntia, joista ei pidetä poissaoloja ja perjantaina 4 tuntia, joista 2 ei pidetä poissaoloja. Eli toisinsanoen olen täällä vain sen takia, että pääsen perjantaina laskentatoimen tunnille. No otin kyllä terveystarkastuksen perjantaille. Ja torstaina koulu alkaisi vasta 12.00, mutta pitää mennä jo 10.00 tekemään ryhmätyötä. Et eiköhän tässä jotenkin ajan saa kulutettua.

Niin ja tänään oltiin espanjantunnit jossain "Puhu minulle suomea"-kampanjan aloitustilaisuudessa. Se oli oikeasti tarkoittu ulkomaanopiskelijoille, mutta en kyllä tiedä miksi me oltiin siellä. Mutta ihan mielenkiintoista siellä oli. :)

Mutta nyt jatkan neloselta tulevan rikossarjan seuraamista. :) Toivotaan, että huomenna on lämmin päivä, niin voisi lähteä hieman lenkkeilemään :)

Camilla

Kiireinen loppuviikko

Saavuin noin puoli tuntia sitten takaisin tänne Seinäjoen kämpälle ja viikonloppu meni taas niin nopeasti. Loppu viikko oli taas niin kiirusta aikaa, kun piti koulutehtäviä tehdä ja Biritta tosiaan tuli junalla torstaina. Eli taitaa tulla pitkästi tekstiä tähän. :D

Jos aloittaisin tuosta torstaista. Koulupäivä kesti 8.00-13.40, mutta menin vasta 12.00 kouluun. Noilta neljältä ensimmäiseltä tunnilta ei pidetä poissaoloja ylhäällä, niin on vain oma vika jos siellä ei ole. Mietin kauheasti, että mitä muut ajattelee ja miltä mun kaverista tuntuu, kun joka viikko saa vähintään yhden tekstarin joko "en tule kouluun tänään" tai "tulen vasta seuraavalle tunnille". Ja joka viikko lupaan itselleni parantaa tapani, mutta ei ainakaan vielä ole onnistunut. Ehkäpä seuraavalla viikolla onnistuisi. Toivossahan on hyvä elää! :) Mutta takaisin torstaihin. Viimeiset tunnit, joilla olin, niin murehdin Biritan pääsyä oikeaan junaan. Tiedän, että Kauhavalta lähtee vain yksi juna kerrallaan ja se ei voi mennä väärään junaan, mutta silti piti murehtia. :D Mutta onneksi pääsi perille ja oltiin lähes samoihin aikoihin kämpilläni. Syötiin ja käytiin netissä "pakollisilla" sivuilla kuten facebookissa. Itse olisin halunnut jäädä vielä hetkeksi kämpille nukkumaan, mutta ei. Meidänhän piti lähteä shoppailemaan, kun Seinäjoella kerran oltiin. Nähtiin samalla Jennin ja Johanna kanssa Cafe House:ssa ja jutelttiin ja luettiin Jennin ja Timon häälehteä. Sen jälkeen jatkettiin Biritan kanssa kauppojen kiertelyä. En kauheasti ostellut, kun ei tuo opiskelijabudjettikaan mikään suuri ole. Kevättakkia etsin, mutta ei tällä reissulla kuitenkaan löytynyt mitään sopivaa. Mutta mukaan nyt tarttui ruokaostokset; sellaisia tarrajuttuja, joita saa  kortteihin laittaa ja elokuva "Me and Marley".

Ensimmäisen kerran, kun tuon elokuvan näin niin itkin ihan kauheasti siinä lopussa. Jotkut sanovat, että se on huono. No makuasioistahan ei voi kiistellä, mutta itseäni tuo elokuva koskettaa todella paljon. Liekö syynä se, että tuo koira tuo mieleemme oman koiramme. Sinkku nyt tosin ei ihan tuollainen ollut, mutta aika paljon ne muistuttavat toisiaan. Ja sitten kun mietti siinä sitä loppukohtausta, jossa se lopulta kuolee vanhuuteen, niin heti tulee mieleen Sinkku. Sekin rupeaa olemaan jo niin iäkäs. Vielä en ole kahtonut elokuvaa uudestaan, mutta josko ensi viikolla menisi Henryn huoneeseen kahtomaan ja itkemään rauhassa :)

Perjantaina olin koko päivän koulussa... ainakin melkein... Menin tosiaan aamulla 8.00 kouluun ja Biritta jäi vielä kämpille nukkumaan. Koulun piti alunperin loppua 15.30, mutta lähdin lopulta joskus 14.45 koulusta, kun olin noin kolmisen tuntia jo istunut samalla luennolla. Luento oli auditoriossa, jossa penkit on melko huonoja ja jalkoja ei saa mitenkään pitkäksi. Ja siinä olisi pitänyt istua neljä tuntia ja pari välkkää vain pidettiin. Ei siitä mun kaveriporukasta jäänyt kuin yksi loppuun asti ja loput sitten lähdettiin pois. Kämpille päästyä äiti ja isi tuli hakemaan kamppeet, jotta mun ja Biritan ei tarvitse niitä junalle raahata. Tultiin tosiaan Biritan kanssa junalla Kauhavalle. Onneksi Biritta oli mukana, kun ressasin tuotakin reissua. :D Moneen kertaan piti kahtoa lippua ja sitä laiturin taulua, että on varmasti oikealla radalla. Mutta hengissä selvittiin ja seuraavan kerran pitääkin sitten yksin tulla...

Lauantaina suunnittelin kovasti tekeväni koulutöitä, mutta miten kävinkään. Camilla nukkui yhteentoista asti ja vain oli. Jossain vaiheessa päädyin laulamaan Sing Staria, vaikka olisi pitänyt laskea matikkaa. Viideltä pitikin sitten mennä seurakuntatalolle, kun meillä oli Elisan kanssa vastuuilta, joka sujui ihan hyvin. Väsytti vaan kauheasti ja viimeinen tunti tuntui todella pitkältä. Mutta kotona olin jo yhdeltätoista ja ennen nukkumaan menia luin vielä Maggie Stiefvaterin "Häivähdys" -kirjaa.

Tämä päivä meni myös nukkuessa myöhään ja aamupalalla rupesin väsäämään yhtä koulutyötä. Mun piti tehdä haastattelu äidistä ja aiheena oli "esimiehen vaikutus työhyvinvointiin". Tuo haastattelu tulee yhteen ryhmätyöhön, jossa pitää olla 5-10 tekstisivua ja mulla tuo haastattelu vei jo neljä sivua. Luulen hieman, että meillä saattaa mennä ylikin tuo kymmenen sivua, mutta toivottavasti se ei opettajaa haittaa. Ja tuo työ tosiaan pitää ensi viikon aikana palauttaa. Sen jälkeen pakkasin, tyhjäsin oman koneeni ja laskeskelin hieman matikkaa. Matikankoe on huomenna ja siinä on prosentteja ja alv:a, joita en oikein tajua. Mutta toivotaan, että se menisi hyvin.

Ja tosiaan tuo mun oma kannettava taas reistailee. Eihän se ollut kuin 2 viikkoa mulla huollon jälkeen ja taas takkuaa. Huomenna isi menee sen koneen kanssa käymässä Jannen Koneessa ja toivotaan, että ne saisivat nyt sen kuntoon. Siinä on takuukin vielä voimassa, mutta viimeksi kun sen huollosta hain, niin jouduin itse sen huollon maksamaan, kun ei kuulemma kuulu takuuseen ohjelmavika. Kone oli viallinen jo silloin kun sen ostin, mutta se on vasta nyt ruvennut reistailee. Mutta niin tympeää tyhjätä tikuille kaikki kuvat ja tiedostot, jotka pitää säilyttää. Eli nyt pitää Birren koneella pärjätä siihen asti, että oma tulee kuntoon.

Siinä nyt oli tiivistetysti loppuviikon tapahtumat. Kai sitä pitää vaan lopettaa ja yrittää laskea vielä tuota matikkaa. Niin ja muistittehan siirtää kelloja tänään? :)

Ps. Älkää ihmetelkö jos e-kirjaimia puuttuu tekstistä. Tämän koneen e-kirjaimessa on jotain vikaa...

Camilla

Kevät

Kello kulkee jotenkin kauhean hitaasti.. Se on pian vasta kolme ja iltaan on vielä pitkä aika. Tää on taas näitä päiviä, kun oottaa vaan, että ilta tulee ja pääsee nukkumaan. Tänään oli vain kaksi tuntia koulua ja kello oli aamulla jo herättämässä, mutta muutama minuutti ennen kellon soittoa sammutin sen ja jatkoin nukkumista. Ja oon muuten huomannut, että teen tuota aika usein! Minne on hävinnyt se ihminen, joka aamulla ponnahti heti sängystä ylös kellon soidessa ja kävi tunnollisesti koulussa? En mä tiijä, että johtuuko se siitä, että mua ei kiinnosta opiskella tuota alaa tai sitten musta on vain tullut laiska...

Niin ja tulisi vain tulokset jo, että ei tarvisi stressata. Muistaakseni 12.4 loppuu AMK-haku ja vasta toukokuun lopulla saa tiedon. Tuntuu, että voisin jopa päästä pääsykokeisiinkin, koska syksyllä se jäi pisteenpäähän ja niillä pisteillä olisin taas keväällä päässyt. Ja odotan ihan kauheasti, että pääsisin aloittamaan sosionomiopinnot ja muutenkin kun kahtelee niiden lukujärjestyksiä, niin ne kurssit vaikuttavat todella mielenkiintoisilta! Tarkoittaako tämä sitten sitä, että sosionomi on mulle se oikea? En tiedä, sen näkee sitten jos sinne pääsee. Mutta sen tiijän, että valtava pettymys tulee, jos en pääsekään. Mutta täytyy sitten vielä kerran yrittää. :) Viime keväänä, kun tuloksia odotin, niin toivoin että en pääsisi opiskelee tradenomiksi. :D Se tunne, ettei tämä ole mun ala, nousi esiin jo pääsykokeissa ja on pitänyt paikkaansa siitä lähtien.

Mutta siirrytäänpä koulusta muihin asioihin. Pikkusiskoni Biritta tulee torstaina junalla tänne Seinäjoelle ja vietätetään hieman siskostenaikaa :) Ja on sillä toinen syy, miksi se tulee. Nimittäin, mun pitäisi opetella käyttämään junaa ja olen kaksi kertaa elämässäni ollut junassa. Ensimmäinen kerta oli eskarissa, kun mentiin Kauhavalta Seinäjoelle ja en muista kuin hämärästi sitä reissua. Toinen kerta oli sit ysiluokalla, kun mentiin Kauhavalta Helsinkiin. Molemmilla kerroilla on kuitenkin ollut opettaja, joka on huolehtinut kaikesta. Perjantaina sitten yhdessä matkustetaan Biritan kanssa Kauhavalle. Onpa siinä sit henkinen tuki matkassa, niin ei tarvi yksikseen pohtia, että ollaanko väärässä junassa vai ei :D Ja naapurimme opetti Birittaa ostamaan liput, kun hän on tullut meidän kyydissä sunnuntaisin Evijärvelle. Toivotaan nyt, että perjantaina päädytään oikeaan junaan :D   

En ole ennen kiinnittänyt huomiota, mutta vastaan aina puhelimeen "Joo Camilla". :D Äskön soitti meidän seurakunnan nuorisotyöntekijä, kun pidetään kaverin kanssa nuortenilta lauantaina, niin sitä huvitti tuo mun vastaaminen. Ja pojat teki mulle yo-kortin, jossa on kuva kuskinkeikasta ja siinä on puhekupla, jossa lukee "Joo Camilla", kun vastaan. Mutta se tulee jotenkin automaattisesti. Huvittavaa :D Mistäköhän tuokin tapa tullut? :D

Mutta nyt pitäisi yrittää tehdä hieman noita koulutöitä. Espanjasta pitäisi kolme tehtävää tehdä ja kaikki ovat käännöslauseita. Joten ei muuta kuin niitä tekemään!!

Camilla

Koti-ilta vai Suvi Teräsniska?

On tämän päivän ollut vain kotona ja yrittänyt tehdä läksyjä. Tulin eilen jo kotiin, kun tämän päivän tunnit peruttiin. Oikeustieteen opettaja laittoi alkuviikosta jo, että tämän päivän tunnit pitää perua päällekkäisyyksien takia. Sitten puhuttiin matikan opettaja ympäri, että eikö sekin voisi antaa sen tunnit vapaaksi, kun ei meillä muita tunteja kerran ollut. Ja kyllähän se suostu, mutta tehtäviä tuli ihan kiitettävästi. Mutta eilen illalla iski joku ihme laskemisinto ja sain muuten kaikki tehtävät tehtyä yhtä lukuun ottamatta. Vielä pitäisi espanjan käännöslauseita tehdä ja niitähän riittää myös.

Rupesin tässä pohtimaan, että jos syksyllä pääsen aloittamaan sosionomiopinnot Seinäjoella, niin voisin muuttaa soluyksiöön. Onhan tuo tämän hetkinenkin kämppä ihan ok paitsi pesutilat. Kämpässä ei periaatteessa ole suihkua vaan se on sellainen pieni käsisuihku, jolla pesen. Ihan kunnon suihku olisi kiva ja kyllä sellainen tuosta kerrostalosta löytyy, mutta pitäisi sit rampata kellarissa. Ja jos solukämppään menisi niin ei sit ihan erakoituis :D Kun nyt ainoat juttukaverit on koulussa ja sit mitä puhelimen kautta soittaa ja sit välillä nähdään Jennin ja Johannan kanssa kaupungilla. Mutta en mä oikein muualle sieltä kämpästä sitten lähde. Mutta pitää nyt kahtoa miten nää asiat tästä etenee. Kun tuo solukämppäkin ihan riittäisi, kun aina kerran oon viikonloput kotona. Mutta se pitää kyllä ehdottomasti sitten olla yksiö, että olisi sitä omaakin rauhaa. Voisin jossain vaiheessa hieman lisäillä myös kämpästä kuvia kunhan ne koneelle saan. Ne nimittäin on kyllä jo kamerassa ollut ties kuinka kauan, mutta en oo saanut koneelle niitä laitettua. Ja tällä hetkellä kamera on Seinäjoella. :D

Tulin tuossa kymmenen jälkeen kotiin, kun olin Siirin ja Saaran mökillä. Kaverit oli siellä aloittelemassa, niin menin sitten sinne niitten kanssa. Olisin kyllä niin halunnut mukaan, mutta on nyt kahtena peräkkäisenä viikonloppuna ollut baarissa, niin hyvä pitää vähän taukoa :) Mutta kyllä mulla tänään oli ihteni kanssa niin kamppailua, että huhhuh! Kun mua kysyttiin mukaan, niin vastasin siihen viestiin vasta parin tunnin päästä. Tappelin nimittäin ihteni kanssa siitä että lähdenkö vaiko enkö. :D Lopulta päädyin siihen, että en lähde baariin mutta lähden käymässä siellä mökillä. Sitten kun ne lähti sinne baariin niin ittelle tuli niin haikea fiilis, kun olisi sittenkin ollut kiva lähteä mukaan. Mutta ensi kerralla sitten ja säästyypähän rahat :)

Äitille oonkin tässä kertoillut, että tuntuu niin kauhean haikealta, että nyt kun on löytynyt sellanen todella mukava ja mahtava porukka, jonka kanssa on aivan mahtavaa mennä eri paikkoihin (vaikka onhan niitä huonojakin kertoja), niin nyt syksyllä kaikki häippäsee eri paikkakunnille ja on vaikea löytää yhtä mahtavaa porukkaa! Mutta toivotaan, että aina välillä satutaan samoihin aikoihin kotikonnuille niin voidaan sit yhdessä lähteä jonnekin :) Mutta miksi ajan pitää mennä niin nopeaa? Eikö aika voisi madella silloin kun on hauskaa ja sit mennä lujempaa kun ei oo niin hauskaa? Mutta tätä tämä elämä on :)

Hohhoijaa...

Hohhoijaa... Pihalla paistaa aurinko ja olisi varmasti tosi hieno lenkkeilysää, mutta arvakkaas kuka on sisällä tietokoneen ääressä. Mä en tiedä miksei mua täällä Seinäjoella kiinnosta lenkkeilä. Ja kaupassa käyn jos on aivan pakko. Yleensä silloin kun makean nälkä iskee :D Ja keskustassakaan en ole shoppaillut, kun täällä olen asunut. Paitsi silloin, kun oltiin Biritan ja Hannan kanssa syyslomalla pari päivää täällä. Suunnittelin kovasti kesällä, että aloitan uuden harrastuksen ja käyn uimassa, mutta kuinkas kävikään. Ei vaan tule lähdettyä. En tiedä onko syynä se, että koulupäivät saattaa pisimmillään kestää 8-17.10 ja kun kämpille pääsee niin haluaa vain olla. Mutta kun Evijärvelle pääsee kotiin, niin siellä taas tulee lenkkeiltyä mihin aikaan tahansa ja yksin. Mutta täällä yksin lähteminen lenkille ei vain kiinnosta. Mutta toivotaan, että kun lumet sulaa ja kesä lähestyy niin saisi ihtensä täälläkin lenkille. Kovasti odotan sitä, että tiet sulaa, että pääsee pyöräilemään! Viime kesänä tuli monesti viikolla pyöräiltyä enimmillään noin 30 km päivässä. Ja se on aivan mahtava tunne, kun pyörällä polkee avojaloin, mp3:sta soi hyvä musiikki, tahti on sopiva ja aurinko paistaa. Olispa jo kesä!! :)

Väsäsin tuossa äskön makaroonilaatikon, joka on muuten normaali makaroonilaatikko, mutta lisäksi seassa on kasvissuikaleita. Ja olen laiska tekemään vain itselleni ruokaa ja yleensä sen takia teen suurempia annoksia. Eipä tartte tiskata niin monesti ja ruoan saa vaan lämmittää, kun koulusta tulee. Mutta aika ykstoikkoisia nuo mun ruoat, koska yleensä syön makaroonilaatikkoa, jauheliha-/kanakeittoa tai tonnikala-/kanasalaattia. Mutta sitten kun viikonlopuksi kotiin pääsee, niin siellä sitten odottaa kaikki hyvät ruoat :) Mutta onneksi sentään jotain syön, kun syksyllä söin päivässä yleensä joqurtin ja muutaman leivän. Ja aina oli nälkä.

Huomenna koulupäivä loppuukin vasta klo.17.10 ja sitten pitäisi keretä syömään ja siivoamaan ennenkuin Henry ja Tarja tulee. Suunniteltiin, että mentäisiin katsomaan elokuva, joka muistaakseni oli nimeltään "Kohtalon valvojat". Torstaina en sit ehdikkään oikein mitään kämpillä tehdä, koska tarkoitus olisi likkojen kanssa nähdä kaupungilla koulun jälkeen. Linda tulee nimittäin tänne Seinäjoelle, niin nyt on hyvä mahdollisuus nähdä porukalla. Ja meinaan jo torstaina tulla kotiin Lindan kyydissä, niin siksi keskiviikkona pitäisi keretä myös siivoamaan ja pakkaamaan. Pitääpä muuten muistaa kysyä Lindalta kyytiä...

Mutta tässä kaikki tällä kertaa.

Camilla   

Luminen maanantai

Oon tässä jo pitkään lueskellut muiden blogeja ja miettinyt, että jos itsekin tekisi. Mutta aina se on jäännyt, kun tuntuu olevan niin paljon kaikenlaista tekemistä. Mutta nyt olen täällä Seinäjoella kämpälläni ja sain vihdoin ja viimein tehtyä tämän! Täällä kun tuntuu olevan paljon tuota aikaa.

Voisin tähän hieman kertoilla itsestäni, jos joku eksyy lukemaan tätä blogia. :) Ja varoitan jo etukäteen, että tekstiä saattaa tulla aika paljon, kun vauhtiin pääsen :D Eli olen 20-vuotias tyttö Etelä-Pohjanmaalta. Tähän asti olen asunut maaseudulla pienessä kunnassa, joten Seinäjoelle muutto opiskelujen takia oli suuri muutos. Perheeseeni kuuluu vanhemmat, isoveli, pikkusisko ja koira. Olen luonteeltani iloinen, hieman ujo ja välillä ehkä hiemankin huolehtivainen. Mutta täällä kaupungissa on tuota rohkeutta tullut kyllä lisää, koska vieraille ihmisille on helpompi mennä juttelemaan. Tällä hetkellä opiskelen Seinäjoen ammattikorkeakoulussa liiketaloutta, mutta tarkoitus olisi vaihtaa alaa. Lisäksi harrastuksiini kuuluu hevoset, lenkkeily, leipominen, lukeminen ja musiikki.    

Hevoset ja muutenkin eläimet ovat aina olleet lähellä sydäntäni. Ratsastamisen olen aloittanut kuudennella luokalla. Suunnilleen 4-5 vuotta sitten päädyin ratsastamaan Lahdenkylään yksityiselle tallille, joka on noin 11 kilometrin pääsä kotoani. Ja sille tielle sitten jäin. Ja onneksi jäinkin, koska tallin kautta olen saanut tutustua uusiin ihmisiin ja sain yhden todella hyvän ystävänkin. :) Nykyään yritän käydä viikonloppuisin ja lomilla mahdollisimman paljon tallilla, mutta välillä meinaa olla niin kiirus, ettei meinaa ollenkaan ehtiä.
 
Ja kuten jo mainitsin, niin musiikki on myös yksi harrastus. Soittelen enimmikseen kitaraa ja koskettimia. Molempien soittimien soittamisen olen opetellut kirjoista ja lisäksi äitini ja enoni ovat myös opettaneet. Haitariakin osaan soittaa jonkun verran, mutta sen soittamiseen ei ole innostusta oikein riittänyt. Lisäksi iskä oli saanut työkaveriltaan nettisivun osoitteen, jossa opetellaan soittamaan huuliharppua. Eli tämä tarkoittaa selvästi sitä, että seuraavaksi pitäisi opetelle soittamaan huuliharppua :D

Ja tosiaan leipominen on yksi lempiharrastuksistani ja varsinkin kakkujen koristelu! Ihan itsekin yllätyin kuinka hienoja niistä kakuista on tullut, että kakkujen kuvia tulee varmasti olemaan täällä :) Voisin tähän samaan kertoa hieman myös rakkaasta lemmikistämme. Eli meillä on koira, joka täyttää huhtikuussa 15-vuotta! Se on rodultaan kultasennoutajan ja labradorinnoutajan sekoitus. Nykyään se rupeaa olemaan jo niin vanha, että se nukkuu vaan. Mutta se on aivan ihana ja toista tuollaista koiraa on varmasti vaikea löytää! :)

Ja voisin tähän loppuun kertoilla hieman koulustani. Eli tosiaan muutin syksyllä Seinäjoelle opiskelemaan ja se oli todella suuri muutos mulle. Ensimmäinen oma kämppä kerrostalossa, tottua asumaan kaupungissa ilman perhettä, uusi koulu ja uudet kaverit. Ja voin sanoa, että syksy oli todella raskas. Mutta se tunne, kun perjantaisin saa pakata kamppeet kasaan ja lähteä kotiin! Lisäksi syksystä teki raskasta vielä sekin, että tuo liiketalous ei ollutkaan se oma alani, mutta vuosi pitäisi jaksaa olla siellä. Nyt ei ole enää kuin 2 kuukautta jäljellä koulua ja olen hakenut sosionomiksi. Se ammatti tuntuu koko ajan olevan se oma ala, koska saat auttaa ihmisä ja tutustua ihmisiin ja olla tekemisissä lasten ja nuorten kanssa. :) Nyt vain toivon, että kaikki menisi niinkuin toivoisin ja pääsisin opiskelemaan sosionomiksi ja lisäksi että se olisi myös se oikea ala!

Mutta tähän on nyt hyvä lopettaa.
Lumista maanantaita!

Camilla