sunnuntai 30. joulukuuta 2012

Joulu 2012

Heissan!
Nyt vasta ehdin hieman näitä joulukuvia tänne pistämään. Eli tänä vuonna meillä oli erilainen joulu kuin yleensä. Aamu meni siinä, että nukuin tuonne likemmäs yhteentoista asti. Sitten tuonne yhteen asti sai vai olla ja kahtella tv:tä. Yhdeltä isi ja Henry lähtivät iltavuoroon ja ruvettiin äitin kanssa laittamaan jouluruokaa. Kahdelta meillä oli ruoka ja syötiin se mummun ja ukin kanssa. Ja voi sitä ähkyä, kun piti syödä sitä ruokaa niin paljon!


Seuraavaksi ruoan jälkeen laitettiin kynttilöitä palamaan. Mä laittelin sisällä kaikki kynttilät vaan palamaan mitä löysin ja illalla piti sama rumpa uudestaan. Mutta se tunnelma, mikä niitä tulee kahtellessa, on ihana! :) 


Äiti myös teki jäälyhtyjä yheksän kappaletta. Laitettiin se sitten tulemaan tuolta mäen päältä lumipenkan päälle. Ois ollut niin hieno, jos ois molemmin puolin saanut, mutta ehkä sitten ensi jouluna. 


Tällänen oli aattona maisema tuossa kolme kieppeillä.


Pimeän tultua lähdettiin sitten hautausmaalle naisväellä. Käveltiin ensin tuonne pellon yläkulmaan Cindyn haudalle ja vietiin sinne kynttilät. Sitten lähdettiin Kortesjärven hautausmaata kohti. Matka ei kuitenkaan sujunut ihan suunnitelmien mukaan, koska meille sattui pieni onnettomuus. Mentiin nimittäin tuota hiekkatietä pitkin ja tuli sitten mäki, jossa oli syvät raiteet. Biritta ajo ja vissiin yritti päästä pois niistä raiteista. Mentiin kuitenkin volvolla ja sehän on pitkä sekä raskas auto. Noh, niin lähti autonperä irti. Birre sai hieman korjattua, mutta sitten auto tippu vauhdilla takas raiteiseen ja se oli menoa sitten. Pyörähdettiin autolla vauhdikkaasta ympäri (ei onneksi katon kautta) ja päädyttiin lopulta ojaan. Onneksi vauhti oli hidas ja oja matala, mutta vauhdilla kuitenkin tultiin. Auto pysy ehjänä eikä kellekkään sattunut mitään. Siinä sitten ootettiin äitin veljeä, että se tulee hinaamaan meidät pois. Kun päästiin ojasta pois, niin lähdettiin sitten jatkamaan kohti Markin hautausmaata. Sieltä sitten Evijärven hautausmaalle ja sen jälkeen mentiin mummulle ja ukille viettämään aattoiltaa. Äitin veli tuli myös perheineen sinne. Sitten tultiin kotiin ja kerettiin käymään saunassa ennen kuin ruvettiin kattomaan "Joulutarina" -elokuvaa. Puoli yhdeltätoista isi ja Henry tuli kotiin. 


Ja joulu ei oo mitään ilman joulupukkia! Siksipä kun miehet tuli töistä kotiin, niin samoihin aikoihin meille päräytti myös joulupukki! :) Loppuilta meni sitten lahjoja jaettaessa ja yhdessä ollessa. :) Että tällainen jouluaatto tällä kertaa! Saa nähdä millainen ensi joulu on! :D


-Camilla-

lauantai 8. joulukuuta 2012

Joulukuu

Heipähei!
Nyt hieman ärsyttää. Eilen koitin lisäillä kuvia tänne, niin blogi ilmottaa, että ei ole enää tilaa. Noh, minä tyhmä menen poistamaan niitä tuolta kansiosta. Ja nyt kun tänä aamuna rupesin katsomaan, niin se on poistanut noita kuvia tuolta aikaisemmista blogimerkinnöistä. Ärsyttää! Eli nyt tuolla näkyy sitten pelkkää mustaa. Onko muille tullut tällasta eteen? Tuolta vissiin sais enemmänkin kuvatilaa hommattua, mutta se sitten maksaa.

Mun piti jo eilen tätä tulla päivittämään, mutta enpä sitten ehtinyt. Tai aloitin kyllä tekemään, mutta sitten lähdettiin illalla Reisjärvelle hakemaan Birittaa. Ja oli muuten hirveä keli ajaa! Lunta tuli oikein kunnolla ja kun rekka tuli vastaan, niin hyvä ettei pitänyt pysähtyä aina tienvarteen kun pöllyytti niin paljon lunta ettei eteen nähnyt. Mutta kotiin päästiin ehjänä ja ysin jälkeen lähdin vielä Kauhavalle kasaamaan kaverin huonekaluja. Että sellainen päivä eilen. : ) Mun itsenäisyyspäivä meni taas siinä, että herättyäni ruvettiin äitin kanssa leipomaan karjalanpiirakoita, joka tehdään aina jouluna. Ei se mikään paha urakka ole jos muutamasta piirakasta olisi kyse, mutta meillä niitä leivottiin yli 200 karjalanpiirakkaan. Ja voin sanoa, ettei taas vähään aikaan tee mieli niitä leipoa! Mutta karjalanpiirakat on aivat älyttömän hyviä tuoreeltaan. Niitä pitäs syödä heti niin paljon kun jaksaa, koska pakastimessa olon jälkeen ne ei ole niin hyviä. Ja kyllä mä niitä eilen söin ihan kyllääksi asti. :D



Mun on tällä viikolla tehnyt mieli vaahtokarkkikaakaota. Coffee Housessa on aivan älyttömän hyvää se ja päätin ite tehdä kotiversiona sen. En pahemmin kaakaosta välitä, mutta tätä kyllä juo. :D





Kannattaa muuten tuo lusikka lykätä kuppiin ennen kermavaahdon laittoa. Ite laiton vasta jälkeenpäin ja kun sen nosti pois sieltä, niin kaikki pursus yli.

Mutta tällasta tälla kertaa. Koitan nyt mennä säätämään tän blogin kanssa ja kahtomaan saanko sen enemmän sekasin. :D



maanantai 26. marraskuuta 2012

Askartelua ja lenkkeilyä

Heissan!
Tänne Seinäjoelle ei kuulu mitään uutta. Olen kuluttanut aikaana suunnittelemalla jouluvalojen laittoa, mutta en oikein tiedä mihin ne laittais. Viime vuonna ne oli tuossa keittiön ikkunan edessä, koska siinä oli sellainen ikkunalauta, johon sen sai helposti laitettua. Nyt kun kesän aikana tänne vaihdettiin uudet ikkunat niin samalla ne vei pois ikkunalaudan. Suunnittelin jo raahaavani tuon peilin edessä olevan pöydän tähän olkkarin ikkunan alle ja siihen laittavani sen. Mutta sitten pitäisi noille valokuville keksiä uus paikka. Vaikeaa on joo. :D Mutta ehkä mä löydän vielä sille paikan tai sitten pitää lähteä ostamaan uudet jouluvalot. :D Innostuin myös yks päivä käymään Tiimarissa ja mukaan tarttui joulukorttitarvikkeita. Tänään sitten hommasin tarvittavat kynät ja kuoret, että saan ne valmiiksi. Ja tämän näköisiä niistä sitten tuli :)


Tänään kans lähdin lenkille tuolle pimeään ja se oli aika iso askel mulle. Mua nimittäin kauheesti pelottaa käydä pimeällä tuolla lenkillä. Päivällä ei oo mitään ongelmia, mutta silloin oon yleensä koulussa ja nytkin pimeä tulee jo kauhean aikaisin. Evijärvellä ei ollut tätä ongelmaa ja siellä pysty ihan rauhallisin mielin liikkua iltaisin. Mutta aattelin vissiin jotenkin niin, että tämä on iso kaupunki ja kaikkea voi tapahtua. Mutta nyt pysty rauhallisin mielin täälläkin kävellä. Ja sitten kun pääsi takaisin kotiin, niin sai hyökätä näiden herkkujen kimppuun! Voisin syödä näitä vaikka kuinka paljon :D


Nyt saan rauhottua tähän TV:n ääreen ja pelata karkkipeliä muutaman kerran. Se on muuten ärsyttävä peli, koska siihen jää niin koukkuun! :D

tiistai 20. marraskuuta 2012

Verenluovutus

Hei!
Pahoittelen kuvien laatua. Järkkäri on kotona Evijärvellä ja piti nyt sitten puhelimella ottaa kuvia. Mutta ei anneta sen häiritä! :) Tämän kuun yhdessä postauksessa tein sen Before I Die -postauksen. Jos haluat vielä kahtoa sen, niin löydät  sen tästä


Ja nyt on tosiaan verta luovutettu Seinäjoen veripalvelussa! Muutaman viikon sitä mietin ja pähkäilin, että tohdinko mennä. Ja kaveri ehti käydä jo luovuttamassa, niin ei oikein meinannut löytyä ketään mukaan. Tänään sitten tunnilla päätin, että heti päästyäni koulusta menen luovuttamaan yksin. Se on kuitenkin sellainen kokemus ja asia, jonka olen pitkään halunnut tehdä. Lisäksi SeAMK:ssa on tämän marraskuun ajan ollut sellainen kampanja oppilaille, että kun marraskuun aikana käy luovuttamassa verta, niin saa sekä hyvän mielen että haalarimerkin tai pitää oikeastaan sanoa haalarimerkit. :) Ja mun mielestä tuo prätkähiiri -merkki on niin hieno, että se oli ihan pakko saada : D


Eli tosiaan kolme haalarimerkkiä sieltä sai. Tuo vasemman puoleinen sekä keskimäinen on koulun puolelta ja sitten tuo oikean puolinmainen on vissiin tuon veripalvelun oma merkki. Saa haalari hieman väriä, kun noita merkkejä sinne rupeaa ompelemaan. Saa nähdä milloin tuon urakan alottaisi! Mutta sai sieltä muutakin! Nimittäin sieltä sai tuollaisen kivan kassin, jonka sisällä oli kortteja ja esitteitä. Lisäksi sai pinssin, jossa on veripisara ja rautatabletteja, joita vissiin pitäisi syödä. 


No millainen tuo luovutustilanne sitten on? Aluksi piti mennä siihen tiskille rekisteröitymään. Sieltä sitten sai sellaisen kansion, jonka sisällä oli ohjeita, tietoa ja sellainen lomake täytettäväksi. Kun sen sitten oli täyttänyt niin mentiin sellaiseen haastatteluun. Siellä mitattiin hemoglobiini ja katottiin se lomake läpi. Ja samalla selvitettiin, että onko sopiva luovuttaja. Luvan saatua mentiin taas istumaan sohvalle, josta sitten haettiin sellaiselle penkille makamaan. Siellä sitten laitettiin se letku käteen ja annettiin sellainen siderulla, jota piti puristella. Kymmenisen minuuttia siinä meni, että pussi oli täynnä. Sitten siinä hetki köllöteltiin ja pääsi sitten lähtemään. Käteen myös laitettiin sellainen sideharso, jonka saa neljän tunnin kuluttua ottaa pois. Ja siellä oli myös järjestetty tarjoilua, jota sai ihan vapaasti käyttää. Ja ite tuli ainakin juotua paljon. Mutta ei se loppuviimein mikään pelottava kokemus ollut. Ihan tavallinen sellainen verikoejuttu, jota on terveyskeskuksessa tehty. Että kyllä uudestaan meen, kun mahdollista on : ) 4 kuukautta pitää olla väliä, että ite saan seuraavan kerran mennä helmikuun puolessa välissä. Hupaisaa vaan se, että luovutuksen jälkeen saattaa olla väsynyt olo ja muutenkin sellainen höntti. Itella tuo on kyllä ihan muuta! Virtaa on niinku pienessä kylässä ja on sellainen yliaktiivinen olo. Nauroinkin, että hypin pian seinille täällä : D Mutta tällainen päivä mulla tänään. Millainen teidän päivänne on ollut? :)



sunnuntai 18. marraskuuta 2012

Sunnuntai

Heipähei!
Taas on viikko vierähtänyt niin nopeaa, että huhhuh! Jotenkin outoa aatella, että pian ollaan jo puolessa välissä tätä lukukautta ja pian myös valmistuminenkin häämöttää. Tai no onhan siihen vielä kaksivuotta jäljellä, koska joulukuussa 2014 munkin pitäisi sitten valmistua, jos kaikki menöö suunnitelmien mukaan. Mutta jos aika rientää tosiaan näin nopeaa, niin ei mee kuin yksi hujaus, kun huomaan kirjottavani opinnäytetyötä ja valmistuvan sosionomiksi. Mutta on jotenkin hassua, että ala-asteella aika kului matelemalla. Tuntui, että ehti tehdä vaikka mitä. Mutta yläasteelle siirtyessä aika rupesi menemään nopeammin, vaikka kello kulkee samaan tahtiin. Toisaalta se on hyvä, mutta tuntuu, että vuosi vuodelta se vaan nopeutuu. Tykkäsin tosi paljon lukiossa olosta ja oli jotenkin tosi harmillista, kun se loppu niin nopeaa. Ja sama sitten nykyisen koulun kanssa. Mutta kaippa se sitten johtuu siitä, että jos tykkää jostain tosi paljon, niin aika kulkee nopeaa. Mut jos se tätä menoa jatkuu, niin miten sitä ehtii kaikkea tekee mitä haluaisi? :D

Käytiin Tarjan, Siirin ja Saaran kanssa kahtomassa eilen illalla viimeinen Twilight. Pieni varoituksen sana tähän väliin, että saattaa tulla paljastuksia leffasta eli kannattaa hypätä tämän kappaleen yli, jos ei halua tietää! Itestä tuntu, että alku oli jotenkin tylsä ja ei siinä oikein mitään tapahtunut. Tai se jotenkin vaan polki paikallaan. Mutta loppua kohti se vain parani entisestään. Siellä oli myös sellainen jymy-yllätys-kohta, jota ei tosiaankaan osannut odottaa. Kirjassa tämä kohta oli sanottu yhdellä lauseella eikä sitä sen enempää kuvailtu. Mutta elokuvassa ne oli sen oikein tarkasti kuvattu. Ja voin sanoa, että Tarjan kanssa hämmästyttiin sitä niin paljon, että siinä vaiheessa manattiin elokuvan tekijät siitä syystä, ettei ne saa muuttaa tarinan loppua noin traakisesti! Mutta sitten kun se palasi takaisin kirjan juoneen, niin siinä kyllä itkettiin ja naurettiin yhtä aikaa! :D Se kohta pisti kyllä pasmat ihan sekaisin ja ei oikein tiennyt mitä ajatella ja miten olla! Mutta elokuva oli mun mielestä tosi hyvä ja katsomisen arvoinen! Suosittelen! :)

Jäätiin elokuvan loputtua tänne mun kämpille sitten yötä. Ja nyt on jotenkin outoa olla tähän aikaan jo sunnuntaina täällä kämpillä, koska yleensä tuun vasta siinä kasin maissa. Mutta jotenkin rentouttavaa jo olla täällä, koska ei tartte miettiä sitä, että pitäisi illalla lähteä se 100 km ajamaan. Saa vain olla. Mua oottaa tuossa ruotsin tehtävät. Saatiin torstaina tuollainen ruotsin kielinen artikkeli nuorten elektronisesta kiusaamisesta. Siitä sitten pitäisi kirjoittaa sellainen 150-200 sanan kirjoitella, jossa vastataan muutamiin opettajan tekemiin kysymyksiin ja kirjoitetaan myös omia ajatuksia ja mielipiteitä tästä asiasta. Ja palautus on jo viikon päästä. Sinänsä ihan helppo, nopea ja mielenkiintoinen tehtävä, mutta siinä on vaan se yksi mutta. Itse en ole hyvä ruotsissa, niin joudun ensin suomentamaan tuon koko artikkelin, että tajuaisin siitä jotain. Jotkut ymmärtää sen vain lukemalla, mutta minä en. Toisaalta oon lohduttanut ihteäni sillä, että kun mä nyt suomennan sen itelle kirjallisena, niin sitä voisi sitten myöhemmässä vaiheessa käyttää ehkä jossain koulutyössä. Mutta toivotaan, että tuon sais tämän päivän aikana tehtyä jo pois!
    

Lähdetään muuten keskiviikkona Tampereelle sektoritunneilta! Jee!! Käydään Tyttöjen talolla, etsivätyössä ja johonkin hankkeeseen tutustumassa. Mun pitäs käydä junalippukin hommaamassa ja jännitän nyt jo tulevaa matkaa. Oon kaksi kertaa elämässäni mennyt junalla ja aina mulla on ollut mukana joku, joka tietääkin jotain junasta. Nyt joudun sitten yksin mennä, että kahtotaan päädynkö Tampereelle vai johonkin ihan muualle! :DD Ai niin! Ja huomenna mennään sektorista myös kahtoo Niko2 -elokuviin! : DD Tuntuu, ettei nuo sektoritunnit oo mitään koulua! Meillä on ainakin niin hyvä porukka, että aika kuluu tosi nopeaa ja nauraa saa veet silmissä. Ja sitten tehdään kaikkea tällaisia erilaisia juttuja kuin istutaan vain luennoilla. :) Et tykkään tosi paljon! Kauhea stressi myös vaan siitä, että mihin menen harjoitteluun! Harjoittelu alkaa helmikuussa ja mulla ei ole mitään tietoa. Meinasin aluksi mennä johonkin lastensuojeluyksikköön, mutta jotenkin nyt on ruvennut tuntumaan etten mä sinne ehkä haluakkaan. Ja sitten oon myös aatellut Kauhavalta ettiä sen harjottelupaikan, että toivottavasti nyt pian jonkun paikan keksisi!   

Mutta tällaista mulla tällä kertaa. Rauhaisaa sunnuntaita! :)

torstai 8. marraskuuta 2012

Musiikkia ja fiilistelyä

Heissan!
Nyt mä sain sitten sen kauan haaveilemani hevosen tuohon ikkunan alle!! Harmi vaan että se ei oo oma eikä se ole ihan ikkunan alla, mutta melkein ainakin! :D Tuohon naapuriin tosiaan muutti joku nainen, jolla on vissiin yksi hevonen. Aitaus on ollut pystyssä jo useita päiviä ja tuossa lomallani kauheesti odotin, että milloin se tulee. Tänään sitten illalla istuskelin tässä keittiön pöydän ääressä ja aloin pihalle kahtomaan, että kuka menee otsalampun kanssa tuosta ihan pihatien kohdalta. Luulin sitä äitiksi, mutta pian selvisi, että se olikin sisällä. Ja myönnän, että ensimmäisenä mieleen putkahti joku hiippari, joka on tunkeutumassa meidän taloon. :D Mulla tosiaan oli Seinäjoen kämpillä raksamiehet jättäneet oven auki ja pelotti hieman astua sisälle kämppään, kun ei tiennyt kuka siellä on vastassa. Nyt on sitten jotenkin hieman säikky olo koko ajan, vaikka eihän siellä ketään ollut. Mutta mun mieleikuvitus on ihan mieletön ja se on kyllä aivan valloillaan nyt. :DD Mutta tosiaan pian hoksattiin, että se on hevonen. Tulis vaan pian aamu, niin näkisi sen ihan päivänvalossa! :)

Oon tämän päivän kuunnellut Jesse Kaikurannan levyä. Oon ihan mielettömän ihastunut sen kahteen biisiin, jotka ovat "Vie mut kotiin" ja "Järjetön rakkaus". Ja nyt kun oon kuunnellut sen muita biisiä, niin oon aivan haltioissani. Tosi hienoja kappaleita ja sellaisia koskettavia sekä herkkiä. Eli ihan mun levy! Pitää nyt olla kahtella, että milloin olisi tulossa tähän likelle esiintymään, niin pääsisi kuuntelemaan ja fiilistelemään. :) Pitää myös hommata meille tuo PS3 ja siihen Singstar, niin pääsisi sillä laulelemaan jessen biisiä. Tässä kuussa nimittäin ilmestyy uusi Singstar tuohon kolmoseen. Meillä on kakkonen ja harmittaa kauheasti, kun siihen ei vissiin tuu enää uusia Singstareja. Eli saa nähdä tuleeko pelikonsolin vaihto eteen. Laitan tähän loppuun vielä nuo Jessen kaksi biisiä, jos joku ei oo sattunut vielä kuulemaan. Nauttikaa!! :)

Jesse Kaikuranta - Vie mut kotiin


Jesse Kaikuranta - Järjetön rakkaus




keskiviikko 7. marraskuuta 2012

Before I Die

Moikkamoi!
Oon tässä lueskellut ihmisten blogeja ja moni on tehty tuon "before I die" -jutun. Rupesin sitten itse ihan huvikseni kahtelemaan, että millainen se on. Ja kuten arvata saattaa, niin siihen jäi koukkuun ja piti ihan itsekin tehdä! Harmi, ettei ihan kaikista asioista ollut kuvaa, joita tähän olisi halunnut laittaa. Mutta toisaalta hyvä vaan, koska muuten tämä kuvalista olisi ollut ihan kauhean pitkä! Mutta tällainen siitä lopulta sitten tuli :)


















































  





Pakko vielä tähän loppuun sanoa, että haluaisin Saksassa käydä vain sen takia, koska siellä on aivan ihanat maisemat! Jos ootte kahtonut Lemmen viemää -sarjaa, niin sieltä tämä ajatus lähti :D Mutta tällaista tällä kertaa! :) Nyt ruotsin tehtävien kimppuun!